Vaikeuksia saada koulutyöt alulle? Tässä muutamia vinkkejä siihen, miten lopetat viivyttelyn ja saat tehtävät tehtyä määräaikaan mennessä.
Keksitkö läjäpäin tekemistä itsellesi juuri, kun olisi aika avata tenttikirjat ja paneutua opintoihin? Ehkäpä aloitat suursiivouksen, tyhjennät vaatekaapin, järjestelet kirjahyllysi uudelleen, suunnittelet road tripin, lähdet ruokakauppaan... Suoraan sanoen, teet aivan kaikkea muuta paitsi opiskelet. Kaikki viivyttelevät kouluhommia joskus ja kukin omalla tavallaan. Syitä viivyttelylle on yhtälailla monia; yksi pelkää epäonnistumista, toinen luottaa siihen, että saa aina tiukan paikan tullen loihdittua homman vasemmalla kädellä kasaan. Kun tunnistat, millä tavalla viivyttelet opintoihin ryhtymistä, opit myös helpommin pois itsellesi tyypillisestä käyttäytymismallista. Listasimme alle muutamia yleisimpiä viivyttelemisen tyylejä. Millä tavalla sinä viivyttelet ja mitä sille voi tehdä?
Perfektionistit tietävät, että he voivat saavuttaa loistavia tuloksia opinnoissaan, mutta tämä on usein juurisyy viivyttelemiseen heidän kohdallaan. Perfektionistin tavoitteet ovat korkealla ja hän pelkää suuresti epäonnistumista. Perfektionistin omanarvontunto on usein sidoksissa suoritukseen ja pelko huonosti suoriutumisesta saa perfektionistin viivyttelemään projektin kuin projektin aloittamista. Jos huomaat, että sinussa on perfektionistin vikaa ja viivyttelet opintojen aloittamista epäonnistumisen pelossa, näistä keinoista saattaisi olla sinulle hyötyä:
Jos kuulut tähän ryhmään, tapasi vältellä ryhtymistä toimeen on kartella kaikkea vastuuta. Kuten perfektionisti, myös karttelija pelkää epäonnistumista, mutta karttelijaa vaivaa usein huono itsetunto ja heikko usko omiin kykyihin. Karttelija pelkää, ettei ole tarpeeksi fiksu tai kyvykäs suoriutumaan tehtävistään, joten hän karttelee niitä viimeiseen asti ja jopa jättää ne tekemättä. Karttelijalle seuraavat vinkit voivat toimia toimettumuuden selättämiseen:
Nautiskelijat ovat kykeneväisiä ja täynnä itseluottamusta, ja he tietävät, että pystyvät raapimaan esseen, projektin tai ryhmätyön kasaan viime tipassa, joten he usein käyttävät aikansa itselle mukavien asioiden tekemiseen opiskelun sijaan. Nautiskelija työskentelee vasta, kun on aivan pakko. Nautiskelijalla on viivyttelyyn viha-rakkaussuhde, koska hän nauttii paineen alla työskentelystä ja kuumottavasta deadlinesta, mutta myös nautiskelija stressaa, eikä ole aina tyytyväinen antamaansa panokseen (tai saavuttamaansa lopputulokseen). Jos olet sitä tyyppiä, joka usein alisuoriutuu, koska keskityt mieluummin itsellesi mieluisiin puuhiin opiskelun sijaan, seuraavista vinkeistä saattaa olla apua:
Pohdiskelija ei halua viivytellä, mutta jää usein jumittamaan suunnitteluvaiheeseen. Koska pohdiskelijan on vaikea päästä alkuun, deadlinet paukkuvat ja tehtävät jäävät usein tekemättä, ennen kuin pohdiskelija ehtii havahtua aloittamaan. Suunnittelu on tärkeä osa onnistuneita opintoja, mutta se toimii vain, jos myös oikeasti ryhdyt tuumasta toimeen. Jos sinulla on vaikeuksia päästä alkuun projekteissasi, saatat olla pohdiskelevaa luonnetta, ja seuraavat vinkit voivat olla sinulle hyödyksi:
Tässä vielä muutama lisävinkki jokaiselle, joka sortuu viivyttelyyn (eli kaikille):
1: Rajaa häiriötekijät pois
Laita puhelin pois, kirjaudu ulos verkosta (jos et tarvitse sitä työskentelyyn) ja etsi itsellesi rauhallinen, hiljainen paikka, jossa opiskelet. Viivyttely on huomattavasti hankalampaa, kun olet rajannut häiriötekijät pois.
2: Aseta tavoitteita
Vaikka liika suunnittelu saattaa edesauttaa viivyttelyä, suunnittelusta on myös apua opintojen rytmittämisessä. Aseta itsellesi realistinen tavoite jokaiselle päivälle, niin saat konkreettisen kuvan siitä, mitä kaikkea sinun pitää saada tehdyksi, ennen kuin projektisi on maalissa.
3: Aloita lopusta
Tämä pätee erityisesti esseetä tai muuta kirjallista työtä tehdessä. Jos tyhjä valkea sivu ahdistaa, aloita kansilehtisen tai esittelykappaleen sijaan jostakin loppu- tai keskivaiheen aiheesta. Jos sinulla on jo jokin ajatus esseesi tai työsi jostakin kohdasta, kirjoita ensiksi tämä kohta ja etene sitten vasta muihin vaiheisiin. Saattaa usein olla parasta kirjoittaa aloitus- ja lopetuskappaleet aivan viimeiseksi. Ja sitä paitsi, kun jokin osa työstä on saatettu paperille, on paljon helpompi edetä muihin vaiheisiin.