Opintojen onnistumiseen vaaditaan muutakin kuin läsnäoloa luennoilla. Lue, miten voit parantaa ja ylläpitää omaa opiskelukykyäsi!
Oma opiskelukyky ja sen tehostaminen
Opiskelija-aika on ihmisen parasta aikaa, no kidding. Ihanaa on, ettei opiskelu ja oppiminen oikeastaan lopu koskaan, mutta kyllä sitä kieltämättä eniten opiskeluaikana tehdään! Onnistuneiden opintojen taustalla on opiskelukyky. Tämä tarkoittaa opiskelutaitojen, opiskeluympäristön, opiskelutekniikoiden ja opiskelijan yleisen hyvinvoinnin ajoittain monimutkaistakin yhtälöä.
Opiskelukykyään voi parantaa seuraamalla omaa oppimistaan ja opiskelutyyliään kriittisesti. Yritä koko ajan tulla paremmaksi oppijaksi. Saat ja pääset oppimaan uusia asioita läpi elämän. Mitä paremmin hallitset erilaiset oppimistekniikat ja mitä paremmin tunnet itsesi oppijana, sitä paremmaksi tulet oppimisessa! Kokosimme tähän artikkeliin muutamia käytännön keinoja avuksi sinulle, kun haluat löytää itsellesi sopivimman tyylin opiskella. Lukaise läpi ja pane ainakin osa käytäntöön!
Itsensä haastaminen ja kannustaminen
Välttely ja väheksyntä ovat jokaisen opiskelijan kompastuskiviä aika ajoin. On houkuttelevaa vältellä opiskeluihin ryhtymistä, jos kalenteri näyttää muutenkin täydeltä tai jos ulkona paistaa aurinko tai jos joku hyvä leffa pyörii juuri tänään... Tiedämme kaikki, että syitä on monia. Opiskelujen välttely johtaa yleensä viime hetken pänttäämiseen ja sitä myötä mahdollisesti epätyydyttäviin arvosanoihin, jotka puolestaan lannistavat luonteista rautaisintakin. Jos väheksyt itseäsi opiskelijana, etkä usko omiin oppimiskykyihisi, ei se kauheasti motivoi tarttumaan opintoihin yhtään ponnekkaammin kuin aikaisemminkaan. Siispä...
Ole proaktiivinen omasta opiskelustasi. Kukaan ei pakota sinua opiskelemaan, eikä myöskään tule vaatimaan sinulta lisätyötä tai lujempaa panostusta. Jos haluat saavuttaa opiskeluissasi muutakin kuin läpipääsemistä, sinun täytyy patistaa itseäsi opiskelemaan ja keskittymään sinulle tärkeisiin ja mieluisiin aiheisiin.
Uskominen itseensä on opiskelun ytimessä, mutta vaikka yksittäinen hyvä arvosana kohentaakin itsetuntoa, yksi huono voi pyyhkäistä itsetunnon hetkessä pohjamutiin. Pitkäkestoisen itseluottamuksen luominen on haastavaa, mutta kantaa pidemmälle. Kun kerran opiskelet jonkin asia juurta jaksain ja tämä työ kantaa hedelmää, uskot omiin kykyihisi näytön kautta ja tiedät, että onnistumiset tulevat tekemästäsi työstä (aivan kuten epäonnistumiset saattavat puolestaan kieliä panostuksen puutteesta). Osoita omat kykysi itsellesi, niin uskot niihin vastaisuudessakin.
Vastuu omasta oppimisestasi on sinulla. Tee hyvä järjestys opiskeluun heti kurssin/lukuvuoden alussa. Voit käyttää pohjan tekemiseen apuna kurssin runkoa ja/tai opettajan tekemää kurssiaikataulua. Tällä tavoin voit jo valmiiksi laittaa kalenteriin päivät, jolloin käytät aikaa kyseisen kurssin asioiden opiskeluun. Näin otat ensimmäisiä askelia kohti hyvin ajoitettua opiskelua ja vältät ainakin paperilla tilanteet, joissa luet hikipäässä tenttiin 2 yötä ennen koetta.
Vaikka multitaskaaminen onnistuisikin arkiasioissa, opiskelussa kannattaa etsiä itselleen rauhallinen paikka ja varautua irrottautumaan kaikista häiriötekijöistä (puhelin ja some, puhumme juuri teistä!) opiskelutuokion ajaksi. Mitä enemmän ja useammin jokin katkaisee ajatuksesi, sitä vähemmän saat aikaan ja sitä vähemmän muistat siitä, mitä parhaillaan yrität oppia. Snäppi kii ja kirja auki!
Monimuotoinen opiskelu
Kyseenalaistaminen on yksi hyvä tapa oppia uusia asioita. Jos jokin, mitä oppitunnilla tai luennolla käytiin läpi, ei auennut sinulle tai tuntunut ymmärrettävältä, pura aihealue pienempiin osiin ja pureskele ne läpi osa-alue kerrallaan. Kysyä "miksi?" on varsin hyvä tapa saada ajatukset rullaamaan! Esitä itsellesi kysymyksiä ja haasta esitettyjä vastauksia: mielesi pysyy virkeänä ja muistiin jää selkeä polku, jota pitkin ajatuksesi ovat opiskellessa kulkeneet. Opiskeltujen asioiden vertaaminen "oikean" elämän tai oman arjen tilanteisiin on myös oiva keino ensinnäkin muistaa asioita ja toistaiseksi havainnollistaa niitä käytännössä. Monet meistä oppivat käytännön esimerkkien kautta huomattavasti paremmin kuin kirja kourassa, joten koeta ulottaa oppimasi tosielämän tilanteisiin.
Yhdistä eri tietolähteet. Usein ennen tenttiä tai koetta huomaat, että sinulla on käytössäsi oppikirja, omat muistiinpanosi ja luennoilla jaettu materiaali, mutta tiedon paljoudesta huolimatta et löydä materiaalistasi punaista lankaa. Vertaile lähteidesi pääajatuksia tai muistiinpanoissasi tärkeiksi merkitsemiäsi kohtia kirjan pääkohtiin. Näin voit hahmotella itsellesi järkevän kokonaisuuden kaikista materiaalin tärkeimmistä kohdista ja ne muistuvat mieleesi, kun istahdat tentin ääreen.
Käytä mielikuvitustasi. Opiskelessa käy usein niin, että ajatus lähtee vaeltamaan. Tämä on hyvä asia, sillä jos jokin lukemasi saa sinut pohtimaan jotakin aiheeseen liittyvää ja käymään keskustelua itsesi kanssa, asia jää varmuudella paremmin mieleesi. Muista kuitenkin pitää ajatuksesi hallinnassa. Mikäli ajatuskulku aiheutuu aivan toisille urille, katkaise se ja palaa kirjasi/muistiinpanojesi pariin. Hyödynnä vilkasta mielikuvitustasi, mutta älä anna sen häiritä keskittymistäsi!
Muista, että on myös opettajan tehtävä tehdä opiskelusta mielekästä ja viedä opiskelua pois vanhoista kaavoista aina välillä, vaikka sinulla onkin vastuu keskittyä ja poimia hyöty luennoilla tai oppitunneilla läpikäydyistä asioista. Muista myös hyödyntää opettajaasi kurssin aikana ja kokeen jälkeen; hän osaa avustaa sinua asiantuntijana ja neuvoa sinua virheellisten tai puutteelisten tenttivastausten tai pieleen menneiden esseiden palautteessa ja läpikäynnissä.
Omat tavat oppia
Ryhmät ja kaverit oppimisen tukena. Testatkaa toisianne: kokeita voi harjoitella itsekseen tai ryhmässä, miten vain, mutta pienet testit ja pistokokeet ennen tenttiä auttavat sisäistämään opeteltavien asioiden pääkohdat mainiosti. Opetetun asian kertaaminen ja opettaminen toisille auttaa myös sinua oppimaan, kun joudut selittämään oppimasi asian toiselle sellaisessa muodossa, että hän ymmärtää sen myös. Käy myös yksin tai kavereiden kanssa porukassa tentin jälkeen läpi virheitä tai puutteita omissa ja muiden vastauksissa. Virheistä oppii ja läpikäydyt virheet jäävät varmasti mieleen!
Mikä toimii sinulle parhaiten? Kirjoittaminen, kertaaminen, lukeminen ääneen, piirtäminen, opettaminen... Tapoja painaa opeteltavat asiat mieleen on monia, eivätkä kykymme oppia asioita ole samanlaisia; toiset oppivat parhaiten kuuntelemalla, toisten on pakko saada kirjoittaa muistiinpanoja, jotkut haluavat lukea ja alleviivata samalla. Suurin osa kuitenkin oppii helpoiten tavalla millä tahansa, jos opiskeltava asia on selkeä kokonaisuus. Tee luennoista tarinoita, joita kuljettaa selkeä "juoni". Tenttikirjaakin on helpompi kerrata, kun se ajattelee teoksen punaisen langan kautta. Kun aihealueen "juoni" on sinulle selvä, yksityiskohdatkin jäävät paremmin mieleen.
Sinun näköisesi kokonaisuus. Jos tuntuu siltä, että luennolla ottamasi muistiinpanot ovat yksi sekasotku, eikä läpikäyty asia ole mielestäsi loogisessa järjestyksessä, ei hätää! Käy muistiinpanosi läpi ja järjestä ne itsellesi parhaiten toimivaan järjestykseen. Toisia helpottaa lukea asioista lopputuloksesta lähtökohtaan, ja tämä on täysin ok! Kunhan ajatuksesi virtaa sinulle mielekkäällä tavalla, opeteltavat asiat jäävät varmasti mieleesi. Pidä myös jokaisen kokonaisuuden jälkeen pieni tauko, ja selitä asiat itsellesi: mitä tämä kokonaisuus ja siinä käsitellyt asiat sinulle tarkoittavat? Saattaa olla, että tulet ehkä lisänneeksi yhteenvetoosi asioita, jotka eivät välttämättä edes esiinny materiaalissa, mutta joihin ajatuspolkusi on johtanut. Hyvä! Opiskelussa myös sinä opetat itse itseäsi.
Kertaaminen ja harjoittelu. Jos olet joskus esiintynyt koulun näytelmässä, laulanut kuorossa tai soittanut jotakin soitinta, pitänyt puhetta tai tanssinut koulun juhlissa, tiedät, että tällainen vaatii harjoittelua. On hassua ajatella, että muistaisimme tentissä asiat lukaisemalla ne kerran läpi muiden kiireidemme lomassa palaamatta kertaamaan niitä. Tentti, kirjallinen tai suullinen, on kuin mikä tahansa esiintymistilaisuus: sinun pitää harjoitella ja kerrata, vaikka ääneen, kirjoittaen tai kuunnellen, asioita, jotka aiot tenttipaperille "esittää".
Jätä itsellesi vihjeitä. Varsinkin jännittävissä tilanteissa, kuten tenteissä, muistimme saattaa pettää. Moni on varmasti istahtanut tentissä alas ja ensimmäisen kysymyksen luettuaan todennut, ettei mieleen tule yhtikäs mitään. Älä hätäänny, vaan ryhdy kierrellen lähestymään kysymystä. Jos et juuri nyt muistakaan sitä tärkeintä ajatusta, vaikka se tuntuu olevan aivan kielen päällä, mitä muuta tiedät aiheesta? Vie itsesi takaisin opiskelutilanteeseen ja kuvittele lukevasi materiaalia hiljalleen uudestaan läpi.
Vapaa-ajan ja opiskelun yhteys
Rentoutuminen ja tauot. Opiskellessa on syytä pitää taukoja ja tauon aikana kannattaa nousta paikaltaan ja vaikka kävellä hetkinen, piirtää tai ottaa vaikka pienet päiväunet. Toiset tarvitsevat pitempiä taukoja kuin toiset, toiset taas tykkäävät pitää lyhyempiä taukoja, mutta useammin. Tauot auttavat sinua jaksamaan paremmin ja keskittymään opintoihisi todenteolla, mutta älä anna taukojen olla pääosassa opiskelujasi tai viedä suurinta osaa päivästä. Tauon aikana olisi myös hyvä antaa pään levätä kunnolla. Käy vaikka vartin, 20 minuutin kävelyllä sen sijaan, että selaisit puhelinta tai näpyttelisit koneella. Aivosi aktivoituvat paremmin opintojen jatkamiseen, kun teet tauon aikana jotakin muuta ja liikut vähän.
Kunnon yöunet. Vanha virsi, mutta aina tärkeä! Pidä huolta, että saat riittävästi unta ja vältä yötä myöten pänttäämistä. Kun olet päättänyt päivän opiskelut, lähde vaikka kävelylle tai vietä aikaa jonkin harrastuksesi parissa, jotta saat opiskelut hetkeksi mielestäsi. Jos tuntuu, että haluat kerrata vielä, voit lukaista muistiinpanojasi läpi vielä, ennen kuin sammutat valon ja käyt maata.
Säännöllinen liikunta. Toinen vanha virsi, mutta kuten edellinenkin, hyväksi havaittu. Säännöllinen liikunta vaikuttaa oleellisesti vireystilaasi, unenlaatuusi ja terveyteesi, jotka ovat kaikki varsin oleellisia tekijöitä, kun puhutaan opiskelukyvystä.
Harrastukset ja niistä opitut taidot. Harrastukset ovat iso osa opinnoista rentoutumista ja palautumista. Ne vievät taukojen tavalla ajatuksesi hetkeksi pois opinnoistasi ja kohentavat vireyttäsi, kun saat tehdä itsellesi mieluisia asioita ja käyttää vapaa-aikasi haluamallasi tavalla. Harrastuksista on myös muutoin paljon hyötyä; ne opettavat pitkäjänteisyyttä, yhteistyökykyä ja muita työelämässä tarvittavia taitoja, jotka tukevat opintokokonaisuuttasi.
Harrastuksissa saatat myös kohdata asioita tai ongelmia, joiden pohtiminen auttaa sinua eteenpäin opintojen parissa kohdatuissa ongelmissa. Jos opiskelet vapaa-ajallasi kieltä tai vaikka luet paljon, ehkä huomaat, että omaksut muidenkin kielten kielioppia paremmin, kun sinulla on käytössäsi useampi kieli vertailukohtana. Saatatpa myös törmätä ihmisiin, joiden tuntemisesta on sinulle hyötyä joko opinnoissasi tai työelämässä myöhemmin!
Mitä minä tästä hyödyn?
Löydä hyötynäkökulma aiheeseen kuin aiheeseen. Vaikka aihe tuntuu hankalalta, koeta kannustaa itseäsi ja pidä hyöty mielessäsi: sinä opit tästä jotakin, varmasti. Jokaisesta asiasta, aiheesta ja oppitunnista kannattaa yrittää löytää jokin hyöty. Sen ei tarvitse olla ilmeinen ja vai olla esimerkiksi havainto siitä, opitko parhaiten kirjoittamalla muistiinpanoja vai kuuntelemalla. Jos hyötynäkökulman löytäminen tuntuu hankalalta, kokeile yhdistää aihepiiri arkeesi tai maailman tapahtumiin ja ilmiöihin. Konkreettinen lähestymistapa auttaa näkemään opetettavan aiheen hyödyt.
Käytä arvosanoja opintomenestyksesi tarkkailuun. Tuntuu karvaalta saada huono arvosana, varsinkin, jos on panostanut kurssiin ja lukenut tenttiin urakalla. Sen sijaan, että antaisit periksi tai suuttuisit opettajalle, tarkastele opiskelutapojasi. Jokaisesta tentistä ei voi saada loistavaa arvosanaa, eikä aina ole millään aikaa panostaa kaikkiin kurssein. On täysin ok, jos aikasi on mennyt muuhun tai olet päättänyt panostaa sinulle tärkeämpään kurssiin. Silti, arvosanat kertovat opiskelutaitojesi tasosta ja kehityksestä, ja jos ne ovat toistuvasti huonoja, opiskelet ehkä sellaisella tyylillä, joka ei ole sinulle toimiva. Juttele opettajiesi ja opiskelutovereidesi kanssa, ja kokeile jotakin muuta tapaa painaa opeteltavat asiat mieleesi. Älä luovuta, jos arvosanasi eivät heti kohene; kokeile jotain muuta, ja kun muutosta alkaa tapahtua useammassa tentissä, taputa itseäsi olkapäälle ja juhlista! Olet löytänyt itsellesi hyvän tyylin opiskella.
Lähteet:
Opiskelukyky.fi - Opiskelijakeskeinen oppimiskulttuuri
Thinker Academy - 21 Study Tips: The Strategies that set top students apart
GoConqr: 10 Good Habits for Students
GoConqr: 12 Study Tips to Improve Your Learning in 2018
Times Higher Education: Five tips to make the most of your university experience
Thinker Academy: 5 Study Skills to Accelerate Your Learning
Hanki oma ISIC-korttisi
EUR 10