Opinnäytetyön tekeminen saattaa tuntua mahdottomalta tehtävältä. Tsekkaa ISIC:n vinkit onnistuneeseen opparin tai gradun kirjoittamiseen!
Kirjoitatko opparia tai gradua? Näin saat projektin rullaamaan!
Monille opiskelijoille opinnäytetyön kirjoittaminen on iso ponnistus ja projekti saattaa ahdistaa melko tavalla. Työn aloittaminen ja sen kirjoittaminen voi stressata ja tuntua vaikealta, ja saatat tulla erittäin taitavaksi karttelussa ja keksit itsellesi helposti muuta puuhaa lopputyön kirjoittamisen sijaan. Työ on kuitenkin saatava valmiiksi, jos tavoitteenasi on valmistua. Pitkät päivät ruudun äärellä maksavat itsensä kyllä takaisin, kun saat tutkintotodistuksen kouraan ja voit hymyillä tyytyväisenä. Ennen kuin ehdit liikaa haaveilla valmistumispäivästä, palataan kuitenkin opinnäytetyön pariin. Tässä artikkelissa annamme hiukan vinkkejä siihen, miten pääset loppytyön kanssa alkuun ja miten saat projektin myös taputelluksi.
Työn ohjaus
Pidä tiiviisti yhteyttä työsi ohjaavaan professoriin tai opettajaan alusta alkaen. On tärkeää, että olet säännöllisessä yhteydessä ohjaajasi ei vain silloin, kun sinulla on vaikeuksia työsi kanssa, vaan koko prosessin ajan. Tapaa ohjaajaasi 1-2 kertaa kuukaudessa ja käy hänen kanssaan läpi, mitä olet viikkojen aikana saanut aikaiseksi ja miten aiot edetä seuraavaksi. Säännölliset tapaamiset suhteellisen tiiviillä aikavälillä pitävät sinut vastuullisena työsi etenemisestä muillekin kuin itsellesi ja lisäksi sinun stressiäsi helpottaa tieto siitä, mitä olet seuraavaksi tekemässä. Sekin voi olla helpottavaa, että sinun ei tarvitse määräaikaan mennessä tehdä enempää kuin mitä olette sopineet yhdessä ohjaajasi kanssa.
Työn aihe
Saat todennäköisesti itse valita aiheesi. Jos teet opinnäytetyösi tai gradusi jollekin yritykselle tai julkiselle toimijalle, voi olla, että saat heiltä toimeksiannon ja valmiiksi määritellyn tutkimuskysymyksen, mutta muotoilet kysymyksen kuitenkin itse tutkimusaiheeksi. Itsestään selvää, mutta kannattaa valita aihe, josta jaksaa kiinnostua ja josta haluaa oppia lisää. Kirjoittaminen on silloin monin verroin helpompaa ja innostavampaa. Jos tuntuu, että sopivaa ja mieluista aihetta ei löydy, ole rohkeasti yhteydessä ohjaajaasi; hän on alasi ammattilainen ja voi varmasti auttaa sinua sopivien aiheiden kartoittamisessa. Myöskin vanhojen opinnäytetöiden ja gradujen läpikäynti saattaa antaa inspiraatiota oman työsi aiheelle ja saat myöskin kuvan siitä, mitä aiheita ja miten aiemmin on tutkittu.
Suunnittelu
Tee ensimmäinen versio aikataulustasi nyt aloitusvaiheessa. Kirjoita ylös deadlinet tietyille lopputyösi osioille ja varaa myös päivät, jolloin työskentelet näiden osioiden parissa. Tällä tavoin saat hyvän ja yksinkertaisen kuvan siitä, mitä sinun pitää tehdä, jotta saat työn läjään. Kun olet saanut tutkimussuunnitelman tehtyä, voit päivittää aikataulusi ja kirjata tehtäviä asioita ylös yksityiskohtaisemmin.
Tiedostojen hallinta
Pidä työhön liittyvät tiedostot ja kansiot hallinnassa ja siistinä! Keräät työn tekemisen mittaan paljon dataa useista eri lähteistä, joten pysäytä kaaos alkuunsa ja tee selkeä järjestys kaikelle tiedolle, mitä keräät. Kun järjestys on kerran tehty, sinun on paljon helpompi myöhemmin palata juuri niihin artikkeleihin, kuviin ja dokumentteihin, joita kussakin kirjoitusvaiheessa työsi tueksi tarvitset. Valmistaudu myös siihen mahdollisuuteen, että koneesi sanoo sopimuksen irti lopputyön kirjoittamisen puolivälissä - tallenna siis jokaisen kirjoitussession jälkeen vähintään viimeisin versio työstäsi pilveen. Parasta tietysti olisi, jos voisit tallentaa kaikki tiedostot säännöllisesti pilvipalveluun, niin koneen sattuessa simahtamaan sinulla olisi tallessa myös kaikki aineistoon tehdyt muutokset, etkä joutuisi siten tekemään kovin paljoa työtä uudestaan.
Vinkkejä aloitusvaiheeseen:
Teoreettinen viitekehys ja kirjallisuus
Kun olet valinnut tai saanut työsi aiheen, on aika aloittaa kirjallisuuskatsaus. Kirjallisuuskatsaus antaa työllesi suuntaviivat. Lopputyön tulisi olla lisäys jo olemassa olevaan tutkimukseen, joten tutustu huolella aihettasi käsittelevään kirjallisuuteen ja aiempiin tutkimuksiin aiheesta. Ohjaajasi on varmasti oikea tyyppi lähestyä, jos tarvitset apua kirjallisuuskatsauksen teosten kartoittamisessa ja oleellisten julkaisujen löytämisessä.
Tutkimuskysymys
Tutkimuskysymys on tutkimuksesi ydin ja koko tutkielma rakentuu sen ympärille. Kirjallisuuskatsauksen jälkeen sinulla on todennäköisesti jo hyväkin mielikuva siitä, mikä tutkimuskysymyksesi on. Älä turhaan murehdi, jos kysymys ei ole vielä kirkkaasti muodostunut mielessäsi - tutkimuskysymys elää ja muuttuu lopputyötä suunnitellessa ja kirjoittaessa ja tämä on täysin ok.
Tutkimussuunnitelma
Tutkimussuunnitelmassasi kerrot, mitä tutkimuksesi käsittelee, miltä tutkimuksesi tulee näyttämään ja miten aiot sen toteuttaa. Tutkimussuunnitelmassa käyt läpi ideoitasi ja kuvailet selkeästi, mitä lähdet tekemään, jotta tutkimus valmistuu. Tutkimussuunnitelmassa erittelet myös tutkimuskysymyksen alakysymyksiä, joihin vastaat osana tutkimuskysymykseen vastaamista. Hyvin laadittu tutkimussuunnitelma on tutkimuksesi runko. Saattaa helpottaa varsinaisen tutkimuksen muotoilua, jos tutkimussuunnitelman kappalejako vastaa tutkimuksesi kappalejakoa; tällöin olet jo konkreettisesti kirjoittanut itsellesi ja ohjaajallesi, mitä aiot kussakin tutkimuksesi kappaleessa käsitellä.
Suunnittelun toinen vaihe
Tutkimussuunnitelma läjässä? Mahtavaa! Nyt on hyvä aika suunnitella aikataulu, kun tutkimuksen runko on valmiina. Teetkö haastatteluja tutkimustasi varten? Tee niille nyt aikataulu ja suunnittele tapaamiset. Pitääkö sinun varata tiloja (esim. laboratorio) tutkimustasi varten. Varaa ja suunnittele tilojen käyttö nyt. Täytä muu aikataulu esimerkiksi yksityiskohtaisimmilla deadlineilla projektisi eri osa-alueille: milloin minkäkin osion pitää olla tehtynä?
Tutkimustyö
Kirjallisuuskatsauksen lisäksi tämä on se vaihe, jossa oikeasti teet tutkimusta ja pyrit vastaamaan tutkimuskysymykseesi. Tutkimustyö voi ottaa monenlaisia muotoja ja joskus voi olla hankala sanoittaa, miten oikein olet tutkinut aineistoasi. Tsekkaa vaikkapa Scribbr:n artikkeli erilaisista tutkimusmenetelmistä, niin saat ehkä selvyyttä siihen, miten aineistoa voi tai kannattaa sinun tutkimuksessasi lähestyä.
Vinkkejä tutkimusvaiheeseen:
Vaiheet 2 ja 3 ovat päällekkäisiä ja usein työn kirjoittaminen alkaa yhdessä tutkimusvaiheen kanssa. Olet jo koonnut tarvittavan kirjallisuuden, muotoillut teoreettisen viitekehyksesi, kirjoittanut ylös tuloksia tutkimuksestasi ja mahdollisesti koonnut jo ajatuksia ja kyhäelmiä lopputuloksesta. Lopputyön kirjoittaminen ja kokoaminen on kuitenkin sen verran iso urakka, että erottelimme kirjoittamisen omaksi vaiheekseen.
Rakenne
Muotoile rakenne työllesi hyvissä ajoin vaikkapa tutkimussuunnitelman pohjalta. Säästät aikaa ja vaivaa, kun rakenne on valmiina ja voit syöttää havaintosi ja pohdintasi suoraan oikeaan osioon työssäsi. Rakenne myös auttaa sinua näkemään koko ajan konkreettisesti sen, mitä pitää vielä tehdä, ennen kuin työ on valmis. Jos rakenteen muotoilu tuottaa ongelmia, Scribbr:lta löydät vinkkejä hyvän rakenteen luomiseen. Huomioithan, että jokaisella koululla ja tiedekunnalla on oma rakenne, jota opinnäytetyön tulee noudattaa, joten on hyvä muotoilla oma rakenne suoraan niiden ohjeiden mukaan, niin sinun ei tarvitse juuri ennen palautusta muotoilla koko dokumenttia uudelleen.
Kirjoittaminen on puhtaaksikirjoittamista
Puhtaaksikirjoittaminen on lopputyön raskaimpia työvaiheita. Olet jo kertaalleen kirjoittanut työsi alusta loppuun, ja puhtaaksikirjoitusvaiheessa tulee helposti sokeaksi kököille lauseille, huonosti muotoilluille johtopäätöksille ja kielioppivirheille. Hiominen kuitenkin kannattaa, sillä työn luettavuus, ymmärrettävyys ja ammattimainen ote tutkimukseen ovat arviointikriteerejä, eikä helposti korjattavissa olevien pikkuvirheiden kannata antaa vaikuttaa työn arvosanaan. Hyvä idea on luetuttaa työ tai muutama kappale siitä ystävällä, perheenjäsenellä, työn ohjaajalla tai koulusi kielenhuollon ammattilaisilla, jotta työsi saa parhaan mahdollisen muotonsa. Palaute ja korjausehdotukset usein myös notkistavat omaa ajatteluasi, ja vaikka joku lukisi ja korjaisi vain yhden kappaleen työstäsi, löydät kyllä samankaltaiset virheet ja paranneltavat kohdat työsi muista kappaleista, kun joku on ne sinulle kertaalleen osoittanut.
Puhtaaksikirjoittamisessa auttaa:
1. Työn lukeminen ääneen. Se on työlästä, mutta kirjoitusvirheet ja epäselvät ajatuksenjuoksut tulevat paremmin esille.
2. Kun pidät tutkimuskysymyksen koko ajan mielessäsi. Pohdi jokaisen kappaleen jälkeen, oletko selkeästi vastaamassa tutkimuskysymykseesi ja oletko sitonut sen kappaleeseen. Tutkimuskysymys on työsi punainen lanka, joten on oleellista, että se on mukana jokaisessa työsi vaiheessa. Tarkastele myös, oletko vastannut kysymykseen onnistuneesti ja perustellut vastauksesi ja johtopäätöksesi tutkimuskysymyksen valossa.
Vinkkejä kirjoitusvaiheeseen:
Tsemppiä opinnäytetyön tai gradun tekemiseen!